Tuulivoimaloiden ääni herätti eniten huolta Otanmäen yleisötilaisuudessa.

Alueen parhaita asiantuntijoita ovat alueen asukkaat ja mökkiläiset. Tästä asiasta olivat samaa mieltä niin tilaisuuden yleisö kuin sen järjestäjätkin, kun Luolakankaan tuulivoimahankkeen ensimmäinen keskustelutilaisuus järjestettiin Otanmäen koululla maaliskuussa.

”Täällä ollaan sitä varten, että jos teillä on sellaista tietoa, jota meillä ei ole, se siirtyy meille”, Luolakankaan YVA-arvioinnin päällikkö Sisko Kotzschmar sanoi.

Kotzschmar työskentelee tuulivoimaan erikoistuneena asiantuntijana konsulttiyhtiö AFRYllä, joka tunnettiin aiemmin Pöyryn nimellä. Kotzschmar muistutti tilaisuuden alussa, että tiedon hankkiminen on YVA-menettelyn tehtävä ja tavoite: ”YVAssa ei tehdä päätöksiä vaan tuotetaan tietoa päätöksentekoa varten. Tavoitteena on mahdollisimman laaja osallistuminen. Haluamme mukaan kaikki, joihin hanke voi vaikuttaa.”

Otanmäen kokoukseen osallistui paikan päällä parikymmentä kajaanilaista, jotka omistavat maata alueella tai jotka käyttävät alueen maita esimerkiksi metsästykseen tai marjastukseen. Verkkoyhteyden kautta tilaisuutta seurasi saman verran yleisöä, joiden joukossa oli myös kajaanilaisia poliittisia päättäjiä.

Kajaanin tuulivoimastrategiasta kertoi kaavasuunnittelija Kirsi Kyllönen. Kyllösen mukaan strategiaa valmistellaan parhaillaan. Tavoitteena on saada kokonaiskuva Kajaaniin suunnitteilla olevista useista tuulivoimahankkeista.

Suomeen rakennetaan parhaillaan runsaasti tuulivoimaa. Tavoitteena on lisätä kotimaista sähköntuotantoa, jotta sähkön hinta pysyy edullisena ja hintojen vaihtelut siedettävinä.

Otanmäestä lounaaseen sijaitsevan Luolakankaan alueelle tuulivoimapuistoa suunnittelee kotimainen energiayhtiö Pohjan Voima. Yhtiö selvittää enintään yhdeksän tuulivoimalan kokonaisuutta, jonka kokonaistehon arvioidaan nousevan 50–90 megawattiin. Hanke sisältää tuulivoimapuiston ja sen sähkönsiirron.

”Kiitos, kun olette tulleet kysymään ja keskustelemaan”, Pohjan Voiman toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto sanoi oman esityksensä aluksi.

”Suora palaute on tämän tilaisuuden ja tulevien keskustelujen tärkein asia. Ottakaa puhelin käteen ja soittakaa, niin jutellaan ja yritetään ratkoa asioita yhdessä. Toivon, että me voidaan keskustella teidän kanssanne koko hankkeen ajan.”

YVA-menettelyssä arvioidaan tuulivoimaloiden ja niiden sähkönsiirron vaikutuksia esimerkiksi maisemaan, kulttuuriympäristöön ja luontoon. Tarkastelussa paneudutaan myös meluhaittoihin sekä työllisyyteen ja ilmastovaikutuksiin.

Luolakankaan kaava-alueen reunalta on noin viisi kilometriä Otanmäen keskustaan. Alueella ei ole vielä voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Pohjan Voiman tuulivoimahankkeen toteutuminen edellyttää tuulivoimaosayleiskaavaa, jonka laatiminen on käynnistynyt.

Kaavoitus etenee rinnakkain YVA-menettelyn kanssa. Sitä valmistelee Ismo Vendelin, joka työskentelee Kotzschmarin kollegana AFRYllä. Vendelin tutkii omassa työssään hankkeen suhdetta alueen nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön sekä muihin hankkeisiin.

Tuulivoimalat muuttavat maisemaa eivätkä ne ole äänettömiä. Alueen käyttöä ne kuitenkin rajoittavat vain vähän: ”Alueelle rakennettavan sähköaseman alue on ainoa, joka aidataan”, Sisko Kotzschmar sanoi. ”Sen koko on suuruusluokassa 25 kertaa 30 metriä. Muuten siellä saa liikkua vapaasti.”

Luolakankaan vaikutusalueella on varsin vähän vakinaista asutusta ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat noin 1,6–2 kilometrin etäisyydellä alustavista voimalapaikoista. Alueen metsät ovat pääosin nuoria tai kasvuikäisiä. Suuri osa soista on ojitettu. Lähialueilla on havaittu suurpetoja, ja Luolakankaan alue rajautuu etelässä Talaskankaan Natura-alueeseen, joka tunnetaan arvokkaana lintualueena.

Pohjan Voiman toimitusjohtaja sai Otanmäen tilaisuudessa sitä, mitä pyysikin. Kajaanilaiset haastoivat Mäkipeltoa ja AFRYn konsultteja muun muassa näillä kysymyksillä:

• Ketä kuuluu YVA-prosessin seurantaryhmään?
• Miten hanke vaikuttaa kaupungin talouteen ja paikallisten kiinteistöjen arvoon?
• Tekeekö jokin ulkopuolinen taho tuulivoimaloiden melusta mallinnuksen? Milloin ne tehdään? Miksi niitä ei ole vielä tehty?

Sisko Kotzschmerin mukaan seurantaryhmän työhön on kutsuttu muun muassa kyläyhdistys, metsästysseuroja ja metsänhoitoyhdistys, mutta ryhmää voidaan vielä täydentää. Yksi voimala tuottaa kaupungille noin 30 000 euron verotulot vuosittain. Summa alenee vähitellen, kun voimalan verotusarvo laskee.

Huoli kiinteistöjen arvosta on ymmärrettävä, mutta Taloustutkimuksen tuoreen selvityksen mukaan tuulivoiman rakentamisen ja paikallisten kiinteistöjen arvonkehityksen välillä ei ole löytynyt yhteyttä.

Kotzschmar sanoi, että melu mallinnetaan, kun yksittäisten tuulivoimaloiden sijainnit tarkentuvat. Hänen mukaansa mallinnukset tehdään ympäristöministeriön ohjeiden mukaan ja niissä otetaan huomioon voimalan suurimmat mahdolliset äänipäästöt. Ulkomelun lisäksi mallinnetaan sisämelu ja matalataajuinen melu lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla.

Jos melurajat ylittyvät, voimalan paikkaa pitää siirtää tai se poistetaan suunnitelmasta. Kotzschmarin mukaan tuulivoimahankkeista Suomessa tehdyt mallinnukset ovat vastanneet hyvin voimaloiden rakentamisen jälkeen tehtyjä mittauksia.

”Mallinnukseen otetaan kovaäänisin ja nykyaikaisin voimalatyyppi, joka löytyy. Me halutaan saada esiin maksimivaikutukset. Sähkö ei saa loppua suomalaisten töpseleistä, ja vaikka tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, silläkin on vaikutuksia.”